OMAN ALAN HISTORIA JA KULTTUURI
Sähköliitto on perustettu Tampereella 30.10.1955 ja se solmii 14 eri työehtosopimusta.
Liitto on pääsopijana sähköistys- ja sähköasennusalalla (jäseniä noin 10 500) sekä energia-ICT-verkostoalalla (jäseniä noin 5 300). Liitto tekee työehtosopimukset myös useille teollisuusaloille (jäseniä noin 3 400). Kokonaisjäsenmäärä on noin 34 000, kun mukaan lasketaan myös oppilasjäsenet ja eläkeläiset.
Sähköliiton keskustoimisto sijaitsee omassa toimitalossa Tampereella. Aluetoimistoja liitolla on Helsingissä, Turussa, Kotkassa ja Oulussa.
Sähköliiton hallituksessa on 14 jäsentä ja edustajistossa 75 jäsentä.
Sähköliiton viimeinen liittokokous pidettiin vuonna 1992. Kokouksessa hyväksytyn sääntömuutoksen mukaan liittokokouksia ei enää järjestetä, vaan vuodesta 1996 lähtien korkeinta päätösvaltaa Sähköliitossa käyttää edustajisto.
Sähköistyminen Suomessa
Suomi oli hyvin mukana sähköistyksen alkuvaiheessa. Edisonin ensimmäisiin sähkötoimituksiin Euroopassa kuului Tampereen Finlaysonin kutomosalin valaiseminen. Sähkölaitoksia perustettiin ahkerasti 1900-luvun alussa koskien varsille. Vuonna 1919 Suomessa astui voimaan laki sähkön vientikiellosta, jossa kiellettiin vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kotimaisilla voimanlähteillä tuotetun sähkön vienti ulkomaille. Tarkoituksena oli turvata luonnonvarojen käyttö kotimaisiin tarpeisiin ja estää sähkövirran vienti Suomesta Venäjälle.
Liitto on pääsopijana sähköistys- ja sähköasennusalalla (jäseniä noin 10 500) sekä energia-ICT-verkostoalalla (jäseniä noin 5 300). Liitto tekee työehtosopimukset myös useille teollisuusaloille (jäseniä noin 3 400). Kokonaisjäsenmäärä on noin 34 000, kun mukaan lasketaan myös oppilasjäsenet ja eläkeläiset.
Sähköliiton keskustoimisto sijaitsee omassa toimitalossa Tampereella. Aluetoimistoja liitolla on Helsingissä, Turussa, Kotkassa ja Oulussa.
Sähköliiton hallituksessa on 14 jäsentä ja edustajistossa 75 jäsentä.
Sähköliiton viimeinen liittokokous pidettiin vuonna 1992. Kokouksessa hyväksytyn sääntömuutoksen mukaan liittokokouksia ei enää järjestetä, vaan vuodesta 1996 lähtien korkeinta päätösvaltaa Sähköliitossa käyttää edustajisto.
Sähköistyminen Suomessa
Suomi oli hyvin mukana sähköistyksen alkuvaiheessa. Edisonin ensimmäisiin sähkötoimituksiin Euroopassa kuului Tampereen Finlaysonin kutomosalin valaiseminen. Sähkölaitoksia perustettiin ahkerasti 1900-luvun alussa koskien varsille. Vuonna 1919 Suomessa astui voimaan laki sähkön vientikiellosta, jossa kiellettiin vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kotimaisilla voimanlähteillä tuotetun sähkön vienti ulkomaille. Tarkoituksena oli turvata luonnonvarojen käyttö kotimaisiin tarpeisiin ja estää sähkövirran vienti Suomesta Venäjälle.
Vuosina
1917-1925 maaseutusähkölaitosten määrä kasvoi noin
130:sta noin 450:een. Vuonna 1928 säädetyn pakkolunastuslain turvin
maaseudun sähkölaitokset saattoivat hankkia johtoihin tarvitsemansa
maa-alueet, jos sopimukseen ei päästy. Pulakauden aikana 1930-luvulla
paloöljypula aiheutti sähköistysvimman. 1930-luvun lopulla
oli jo sähköistetty puolet Suomen maaseudun talouksista ja käytännöllisesti
katsoen kaikki kaupunkikodit. Toisen maailmansodan aikana sähköä
säännösteltiin ja sähkön vientiä ulkomaille
rajoitettiin. Talvisotaan mennessä 90% Suomen teollisuuden työvoimakapasiteetista
toimi sähköllä. Suomi oli lähes saavuttanut teollisuuden
käyttövoiman sähköistämisessä maailman kärkimaat.
Sodassa Suomi menetti kolmanneksen rakennetusta ja rakenteilla olevasta
vesivoimakapasiteetistaan.
Sodan jälkeen 1950-luvulla sähkön vientikielto kumottiin. Suomi sopi Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa sähkön vaihdosta ja tuonnista ja pystyi näin parantamaan sähköhuoltonsa varmuutta. 1960-luvulla Suomessa oli vielä sen verran ilman sähköä olevia talouksia, etenkin maaseudulla, että vuonna 1965 Valtioneuvosto asetti komitean selvittämään Suomen harvaanasuttujen alueiden sähköistämistä.
Lisäsähköä alettiin tuottaa ydinvoiman avulla vuonna 1977, jolloin ensimmäinen ydinvoimala Loviisassa aloitti toimintansa. Suomen suurimmat voimalaitokset yhdistävä kantaverkko keskitettiin yhdelle valtakunnalliselle kantaverkkoyhtiölle, Fingrid Oy:lle
Sodan jälkeen 1950-luvulla sähkön vientikielto kumottiin. Suomi sopi Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa sähkön vaihdosta ja tuonnista ja pystyi näin parantamaan sähköhuoltonsa varmuutta. 1960-luvulla Suomessa oli vielä sen verran ilman sähköä olevia talouksia, etenkin maaseudulla, että vuonna 1965 Valtioneuvosto asetti komitean selvittämään Suomen harvaanasuttujen alueiden sähköistämistä.
Lisäsähköä alettiin tuottaa ydinvoiman avulla vuonna 1977, jolloin ensimmäinen ydinvoimala Loviisassa aloitti toimintansa. Suomen suurimmat voimalaitokset yhdistävä kantaverkko keskitettiin yhdelle valtakunnalliselle kantaverkkoyhtiölle, Fingrid Oy:lle
Työssäoppiminen
Olin topissa noin 3viikkoa, koska jalkani meni särki. Olin topissa koulussa, koska en saanut työpaikkaa mistään. Teimme töissä uutta palohälytysjärsetelmää koulun a-rakennukseen. Jouduimme suunnittelemaan lähes kaikki itse. Eteemme tuli paljon mutkia matkaan, koska jälkeen päin kaapelin veto on erittäin vaikeea esim. yritimme vetää tuulikaapeilta keskukselta lähtevää kaapelia katon kautta mutta siinä olikin erittäin paksu betoni kerros, jouduimme tekemään palo-oveen reiän josta saimme vedettyä kaapelin. Tauot olivat koulupäivien mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti